Omenia ja käyttäjiä

Oma blogi on ollut harkinnassa vuosia ja suunnittelun allakin jo tovin. Aihe ja aika siitä kirjoittamiseen ovat toistaiseksi antaneet odottaa itseään.

Kesälomakaudella töissä on juuri sopivan hiljaista uusille ajatuksille. Tänään löytyi se kaivattu hetki aikaa teekupin ja inspiroivan lehden äärellä, enkä voinut enää pitää sormia erossa näppäimiltä.

Heinä-elokuun interactions-lehdessä Steve Portigal kirjoittaa hevosista, Newtonista, omenasta ja Einsteinista. Toisinaan asioita on tarpeen tarkastella kaukaa, toisinaan läheltä. Newton katseli omenan putoamista makrotasolla, ja Einstein zoomasi ensivaikutelmaa syvemmälle. Kumpaakin tarvitaan.

Portigalin viesti on, että molempia näkökulmia tarvitaan myös käyttäjätutkimuksessa ja tutkimusaineiston analysoinnissa. Käytettävyystestissä viisi käyttäjää voi olla riittävästi, mutta välillä tarvitaan isompi lauma ja joskus taas yksi ihminen, johon syvennytään pitkään ja hartaasti. Oikean perspektiivin valintaan ja kerätyn datan reflektointiin pitäisi muistaa käyttää aikaa.

Juuri kun olen argumentoinut verkkotutkimuksen erinomaisuutta ajan säästöllä, saan muistutuksen siitä, että käyttäjätutkimus nyt vain tarvitsee aikaa. Käyttäjätarpeiden kartoitus on luovaa työtä, joka ei tapahdu hetkessä. Säännönmukaisuuksien löytäminen isosta aineistosta ja uudet näkemykset vaativat kypsyttelyä. Juuri tällaisia hiljaisia päiviä.