Aikataulutettua etenemistä

marraskuu 11, 2011 at 8:09 pm 3 kommenttia

Vajaa kaksi viikkoa väitöskirjan kirjoitusrupeamaa takana, ja tehtävä tuntuu edelleen mahdolliselta suorittaa.

Olen hahmottanut vihdoin, mikä tutkimukseni teoreettinen viitekehys oikein onkaan, saanut luettua monta lukulistalla kauan ollutta artikkelia ja löytänyt helmiä vanhoista tutuista teksteistä. Enää ei pelota se, että joku muu olisi tehnyt samoja löydöksiä aiemmin vaan osaan jo ilahtua siitä, jos löydän aiemmin julkaistua tukea omille havainnoilleni. Myös työn rakenne alkaa hahmottua siinä määrin, että erillisiä tekstipalasia on mahdollista tuottaa rungon sisään.

Ensimmäistä kertaa olen käyttänyt Pomodoro-tekniikkaa tiukan säntillisesti kokonaisten työpäivien ajan ja nyt jo neljä päivää putkeen. Kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Nyt kun aloin myös pitää päiväkirjaa tekemisistäni, työn jaksottaminen puolen tunnin pätkiin tuntuu entistä mielekkäämmältä.

Raportointiin olisi olemassa omia ohjelmiakin, mutta minulle riitti nyt mainiosti excel hienoisine värikoodeineen. Keltainen tuottaa tekstiä itse opukseen ja punainen menee niihin töihin, joihin ei pitänyt keskittyä nyt. Itselleni tuntuu sopivan tapa vaihdella luku- ja kirjoitusmoodin välillä toisinaan jopa pomodoro kerrallaan, niin tylsyys ei pääse yllättämään ja opitut asiat voi tuoreeltaan jalostaa omaksi tekstiksi.

Mainokset

Entry filed under: kokeiltua. Tags: , , , , .

Kellokortti vaihtui Pomodoroon Kas näin tehdään töitä

3 kommenttia Add your own

  • 1. Auli (@Amaaria)  |  marraskuu 23, 2011 12:24 pm

    Kuulostaa hienolta, onnea matkaan! Miksi valitsit raportoinnin? En ole ikinä kuullut kenenkään muun tekevän väitöskirjaa raportoiden. Sen sijaan suunnitelmien ja aikatauluttamisen kanssa yksi jos toinenkin painii. Minusta tämä on hieno oivallus, laittaa muistiin mitä on tehty!
    Pomodoroa käytän minäkin, erityisesti luennoidessani (pikkutauko, ennenkuin pääsen pahimpaan puhevyörytyksen vaiheeseen, on aina tarpeen). Nyt tajusin (taas) että sillä todella voisi rytmittää kirjoitusrupeamia hieman suunnitelmallisemmin. Itselläni tuppaa käymään niin, että aluksi taukoilen sen oman sisäisen pomodoroni (15min…) mukaan, lopuksi en taukoile ollenkaan, ja sehän rupeaa sitten kropassa tuntumaan.

    Hyvä oivallus tuo, että on helpottavaa kun aihetta on tutkittu – ja että voi löytää ihkaomat kysymyksensä. Kummallista, miten aina välillä törmää mustasukkaisuuskohtauksiin: minun metodini, minun aiheeni… Hei, mikä tässä maailmassa on alkuperäistä ja omaa!!? 😉

    Vastaus
  • 2. Pirjo  |  marraskuu 23, 2011 4:37 pm

    Tuo päiväkirjan pitäminen kuuluu ihan originaalipomodoroon, eli siitä idea: http://www.pomodorotechnique.com/resources/pomodoro_cheat_sheet.pdf

    Täytyy myöntää, etten kylläkään ollut noita lyhyitäkään ohjeita lukenut ennen kuin etsin linkin tähän ja samalla tajusin, että Pomodoro-kirjassa olisi paljon hyödyllisiä kikkoja, joilla työskentelystä saisi tehokkaampaa. Ehkä paras konsti on kuitenkin palata takaisin työhön. 😉 Adjö.

    Vastaus
  • 3. Kas näin tehdään töitä « Hetki aikaa  |  tammikuu 5, 2012 1:18 pm

    […] olen ylistänyt ennenkin, mutta se ansaitsee edelleen ensimmäisen sijan. 25 minuutin työ + 5 minuutin tauko -rytmi ja […]

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Trackback this post  |  Subscribe to the comments via RSS Feed


Kategoriat


%d bloggers like this: