Posts tagged ‘tutkimusparvi’

Parveilu kelpasi Akatemialle

Suomen Akatemia osoittautui rohkeammaksi organisaatioksi kuin Tutkimusparvessa epäiltiin ja myönsi rahoituksen konsortiolle, jonka yhtenä osapuolena on itseohjautuva ja ennalta määrittelemätön joukko yksilöitä Internetissä. Vaikka kuviota tasapainottaakin neljä perinteistä tutkimusryhmää, on parven hyväksyminen Somus-hankkeen viidenneksi tutkimusosapuoleksi kunnioitettava veto Akatemialta.

Tutkimusparvi sai osittain syntynsä osana Motive-ohjelman ansiosta ja on oikeutetusti keskeisessä roolissa myös itse projektissa, joka käynnistyy vuoden 2009 alussa. Tyylikästä tietysti olisi ollut, että Tutkimusparvi näkyisi muiden konsortion jäsenten rinnalla myös hyväksyttyjen hankkeiden listalla.

Henkilökohtaisesti olen tietysti innoissani jatko-opintojeni rahoituksesta mutta erityisesti mahdollisuudesta tehdä jotakin uutta ja jännää avoimen tutkimuksen saralla. Tutkimuksen varsinainen aihe eli kansalaisosallistuminen eri muodoissaan houkuttaa sekin. Uskon, että projekti edistää omalta osaltaan kansalaisparveilua ja sitä kautta toivottavasti parantaa hitusen maailmaa (vaikkei tutkija sitä saanutkaan tavoitella).

Toivottavasti parvi ei kärsi siitä, että sille on nyt ensimmäistä kertaa budjetoitu myös rahaa. Tähän asti vapaaehtoispohjalta ja oman työn ohessa pyöritetty parveilu on näyttänyt kyntensä useampaan otteeseen. Samaa soisi jatkossakin.

Mainokset

marraskuu 18, 2008 at 1:32 pm 4 kommenttia

Olen pahoillani, en puhu jaikua

Viikko sitten kävin kesäretkellä Helsingissä. Parvellinen tutkijoita ja muita Internetistä, avoimista työtavoista ja uuden jännän tekemisestä innostuneita suhteellisen nuoria ihmisiä istui iltapäiväksi baariin ideoimaan tutkimusparven tulevaisuutta. Ja siinä lomassa paljon muutakin.

Tämä oli neljäs kerta, kun tutkimusparvi virallisesti kokoontui, ja samalla neljäs kerta, kun itse olin mukana. Tällä kertaa kokemus oli erilainen.

Alkuasetelma oli osaltani vähän kehno. Väsynyt, ajatukset pahasti kesken jääneissä työjutuissa, kolme tuntia myöhässä aloituksesta ja vieläpä hitusen skeptinen siitä, toimiiko paljon hehkutettu tutkimusparvi oikeasti. Kesken kaiken paikalle tulleena olo oli kuin maalaistytöllä kaupungissa. En tiennyt, mistä puhuttiin, enkä edes taustahälyltä kuullut.

Liekö johtunut siitä, että suurin osa ”virallisista” asioista oli keskusteltu jo ennen saapumistani, vai siitä, että paikalla olijat olivat jotakin poikkeusta lukuunottamatta ennalta tuttua parviporukkaa, mutta jotenkin parvi ei imaissut mukaansa samalla tavalla kuin edellisissä tapaamisissa ja Jaiku-kanavalla. Parven organisoimattomuus, johtajattomuus ja suunnittelemattomuus alkoi yhtäkkiä vaivata, ja koko tilanne tuntui teennäiseltä. Jälkikäteen keksin kummalliselle ahdistumiselle syyn: jaikua ei voi puhua.

On oikeastaan aika outoa jutella kasvotusten ihmisille, joiden kanssa on tottunut kommunikoimaan tekstiviestin pituisin kommentein Jaikussa. Tavallisessa (lue: puhuen) keskustelussa on yhteinen aihe, jota yhdessä viedään eteenpäin. Yksi puhuu kerrallaan ja muut nyökyttelevät. Puheenaiheen tyrehtyessä keksitään aasinsilta seuraavaan asiaan, hiljaiset hetket ovat noloja ja vielä nolompaa on, jos yksi ihminen latelee yksinään omia ajatuksiaan, eikä kukaan vastaa niihin. Kesken lauseen on epäkohteliasta poistua seurasta.

Jaikussa kukin voi puhua, mistä aiheesta haluaa, eikä vastakaikua aina odotetakaan. Halukas voi napata puheenvuoron koska tahansa, ja toisten päälle voi puhua mainiosti kenenkään häiriintymättä. Hiljaiset hetket ovat sallittuja, jopa tavallisia. Yhtä tavallisia ovat innostuneet keskustelut, jotka etenevät omia polkujaan uusien ihmisten hypätessä matkaan ja toisten jäädessä kyydistä. Kukaan ei tiedä, kuka kuuntelee ja on vielä mukana. Sanottavan loppuessa aiheen käsittely voidaan päättää seinään ilman, että kenenkään tarvitsee vaivaantua.

Tutkimusparven kesäretkellä outo fiilis tuli siitä, että Jaikusta tuttu kommunikointitapa ei toiminutkaan yhteisen pöydän ympärillä mutta puolituttujen kanssa ei ollut muutakaan yhteistä kieltä. Mitä tästä tulee päätellä? Pidetään parvi tiukasti aisoissa netissä, jossa juttelu soljuu luontevasti? Ei, vaan tavataan uudestaan uudestaan, jotta maalaistytötkin löytävät yhteisen kielen ja oppivat puhumaan katsekontaktin kera. Oli kiva nähdä teitä ihmiset!

elokuu 15, 2008 at 9:10 pm 2 kommenttia


Kategoriat