Posts tagged ‘työ’

Innostavia tavoitteita

Törmäsin useampaan blogitekstiin työn mielekkyydestä tai sen puutteesta ja mietin, mikä tekee omasta työstä mielekästä. Useinhan työpäivä koostuu irrallisista ToDo-listan tehtävistä, jotka pitää vain tehdä, jottei joudu selittelemään toisille tekemättömiä töitä tai venähtäneitä aikatauluja.

Jossakin tekstissä käskettiin miettimään, mikä on itselle tavoittelemisen arvoista ja tärkeää. Mikä on se juttu, joka motivoi päivittäiseen työntekoon?

Joku voisi näitä pohtiessaan keksiä itselleen uuden inspiroivan uran; minä löysin taas uutta käyttöä PostIt-lapuille.

Tavallisesti työlistallani lukee liuta projektien nimiä ja niihin liittyviä tehtäviä (lue raportti X, kirjoita dokumenttia Y, päivitä nettisivu Z). Nyt päätin kääntää asian ylösalaisin ja miettiä, mikä minusta on työssäni tärkeää ja tavoittelemisen arvoista. Ensimmäiselle PostIt-lapulle kirjoitin, mitä haluan saada tämän työpäivän aikaan. Ei siis tehtäviä vaan itselle tärkeitä tavoitteita: siirrä omaa osaamista aiheesta A toisille (kirjoittamalla siitä dokumenttiin Y). Ja, aivan oikein, samat tehtävät päätyivät lopulta myös sille lapulle, mutta niihin tuli mielekäs muoto ja niiden tekemiseen löytyi uusi into.

Toiselle PostIt-lapulle kirjoitin, mitä tavoitteita minulla on loppuvuodelle. Siihen lapulle nousi myös asioita, joita aiemmilla työlistoilla ei ollut ja jotka eivät liity mihinkään projektiin. Huomasin kuitenkin, että niille asioille on järjestettävä aikaa, jotta mielekkyys säilyy.

Mitä tärkeää sinä haluaisit saada aikaan?

Mainokset

elokuu 8, 2013 at 3:39 pm Jätä kommentti

Kas näin tehdään töitä

Kaksi kuukautta etätyöskentelyä väitöskirjan parissa onnistui muutaman näppärän keinon avulla niin sujuvasti, että blogikirjoittelu jäi kuitenkin vähiin. Jaanpa työntekovinkkini nyt sitten jälkikäteen kiinnostuneille.

Apu 1: Pomodoro

Tomaattitekniikkaa olen ylistänyt ennenkin, mutta se ansaitsee edelleen ensimmäisen sijan. 25 minuutin työ + 5 minuutin tauko -rytmi ja tarkka päiväkirjanpito tehdystä työstä oli perusta tehokkaalle keskittymiselle.

Apu 2: Kirjoituskone

Suurimman osan ajasta en ollut omalla tietokoneellani kiinni verkossa. Läppäri hoiti siis pelkän kirjoituskoneen virkaa, ja mahdolliset nettitarkistamiset piti tehdä vieressä olevalla toisella tietokoneella. Tämä osoittautui äärimmäisen tehokkaaksi. Ensinnäkin kirjoittamisen flow säilyy paremmin, kun asioita ei voi saman tien tarkistaa netistä (ja unohtua niille teille liian pitkäksi aikaa). Toiseksi teksti tulee jäsennettyä paremmin, kun viittauksia ei voi edes alustavasti kopioida suoraan omaan tekstiin, vaan teksti täytyy muotoilla suoraan omaan tekstiin sopivaksi.

Apu 3: Sähköpostivapaus

Onnistuin rajoittamaan sähköpostien lukemisen noin yhteen kertaan viikossa, mikä soi työrauhan muille päiville. ”Sähköpostipäivinä” yllätti se, että puoli päivää saa hyvin kulumaan sinänsä pienten asioiden hoitoon. Kuinka paljon niihin hujahtaakaan aikaa, jos samaa tekee jatkuvasti joka päivä..?

Kokemukset ylläolevista keinoista olivat niin hyviä, että samaa tekisi mieli jatkaa myös tavallisissa töissä. Siihen tarvittaisiin myös yhteisiä pelisääntöjä. Olisiko perjantai sopiva sähköpostipäivä? Muina päivinä tekisin mielelläni töitä. Kakkostietokone kirjoituskoneeksi olisi myös kätevä työväline.

tammikuu 5, 2012 at 1:18 pm Jätä kommentti

Netittömien hetkien kaipuu

Olen jo pidempään miettinyt, miten netin hyviä puolia voisi hyödyntää ilman, että se söisi ajan kaikelta muulta. En jumitu koneelle yleensä vapaa-aikana, mutta työt ovat nykyään niin pitkälti netissä, ettei verkkokatkon aikana pysty tekemään oikeastaan mitään. Tai no. Silloin siis voisi juuri tehdä kaikki ne työt, jotka muuten jäävät jalkoihin, kun pitää olla koko ajan online ja seurata kymmentä keskustelua ja blogia ja uutissivua ja muka tietää kaikki, mitä tieteessä, netissä ja maailmassa tapahtuu.

Kirsi Piha kirjoitti fiksusti Talouselämän kolumnissa, että ihminen ei pysty tekemään montaa asiaa yhtä aikaa. Multitasking on vain itsensä huijaamista.

Olen tavallaan tiedostanut saman asian ennenkin, mutta nyt taas sattui kohdalle tuo, että tuhlaamme vain aikaamme ja heikennämme päätöksentekokykyämme, jos yritämme koko ajan vaihdella sähköpostien, nettikeskustelujen, kirjoittamisen ja lukemisen välillä. Siihenhän sitä tulee syyllistyttyä joka päivä.

En usko uudenvuodenlupauksiin, mutta jotain ryhtiliikettä voisi taas harrastaa uuden työvuoden kunniaksi. Voisi vaikka pitää netittömiä päiviä (ei kai maailma yhdessä päivässä kaadu) tai avata sähköpostit ja nettiselaimen säännöllisesti vasta iltapäivällä. Ihailen niitä työpaikkoja, joilla on kollektiivisesti sovittu sähköpostivapaista aamuista, jolloin kukaan ei odotakaan saavansa vastausta ennen puoltapäivää. Oikeasti kiireellisiä asioita ei ehkä kuitenkaan ole niin paljon kuin tahdomme kuvitella.

Sekin lienee harhaa, että kaikki tieto on netissä eikä töitä pysty tekemään offline. Kai nyt omasta päästäkin pitäisi jotain hippusia löytyä, kun vain joutaisi niitä kaivelemaan.

tammikuu 10, 2009 at 9:59 pm Jätä kommentti


Kategoriat